tiistai, 29. syyskuu 2009

BIG BROTHER

En kyllä käsittänyt aluksi mikä ihme Big Brother ohjelmassa ihmisiä kiinnostaa.

Siellähän vain sikaillaan tapellaan, juonitellaan,ollaan alasti ihan vain että pääsisi jatkoon. Sitä en kerta kaikkiaan suostu katsomaan vapaaehtoisesti.

Sitä kutsutaan tosi- teeveeksi. Valitettavasti.

Miksi ihmeessä ihmiset haluavat katsoa tällaista?

Arvelisin suunnilleen näin:

Uimakopin seinissähän oli ennen reikiä joista oli kiva seurailla luvatta alastomia, ja se oli jännittävää , koska se oli kiellettyä. Syystäkin.

Monissa paikoissa humalaista katsotaan paheksuen, koska hän herättää käytöksellään harmia muille. No niin tekee.

Ja jos julkisella paikalla on alasti, tai pettää jotakuta parisuhteessa, niin se on alhaista, niinkuin onkin, ja jos uhkailee jotakuta niin se on ehdottomasti henkistä väkivaltaa. Niinkuin onkin.

 Taitaa olla niin, että tämä ns. BB onkin luvallista tirkistelyä, mikä muka onkin ihan ok, kun sitä kerran teeveestä tulee. Ei taida olla. Ei varmasti ole.

Mielestäni, on aika epämoraalista ja vähintäänkin arvelluttavaa pitää tällaista ohjelmaa tai toimintaa missään arvossa, varsinkin kun ohjelma on suunnattu nuorille.

Meidän aikuisten ihmisten esimerkit antavat valtavan suuren psykologisen viestin siitä, miten elämässä pitäisi toimia.

En sano että seksi tai alastomuus on pahasta aikuisilla ihmisillä, terveellä tavalla toteutettuna, ja vahingoittamatta muita. En varmasti. En myöskään haluaisi rohkaista ketään olemaan inhimillisten tunteittensa ulkopuolella.

Tässä BBssä vaan sattuu olemaan niin, että tässä ohjelmassa, varmaankin nuorten yhdessä ykkössuosikissa sattuu olemaan niin rajua sisältöä, että olisi parempi lopettaa moisen esimerkin näyttö.

Enkä ole vielä tavannut ihmistä joka olisi tyyyväinen elämäänsä sillä, että pettää, uhkailee, riehuu alasti julkisesti, ja sikailee itsensä turmiokuntoon.

En myöskään usko että ulkoisilla avuilla saavutetaan minkäänlaista sisäistä tasapainoa.

Tätäkö esimerkkiä haluamme rohkaista elämän ohjeeksi? Ai niiin , sillähän saa rahaa, no nyt se selvisi..sehän onkin kaikki kaikessa..

 

tompson

 

sunnuntai, 27. syyskuu 2009

Amin Asikainen

On aika julma laji tuo nyrkkeily.

Olet maailman huipulla ja olet voittanut 26 ammattilaisottelua. Hävinnyt et ole kuin kahdesti.

Harjoittelet vuositolkulla päästäksesi tavoiteeseesi, ja sitten häviät kolmannen kerran.

Tenniksessä se ei merkitsisi paljon, ja rahat, ovat sielläkin suuria. Vosit ensi vuonna taas voittaa vaikka Grand Slamin tai muun ison turnauksen.

Mutta nyrkeilyssä näyttääkin , että nyt on mahkut mennyt, ainakin lehtien mukaan.

Otsikoita esim. turpiin tuli!

No ehkä tuli, mutta kyllä tosi hienoa työtä on tehty näiden kavereidin(Asikainen ym.) toimesta Suomen nyrkkeilylle.

Ennenminkin pitäisi todeta että KIITOS KUN OLETTE TEHNEET NÄIN HYVÄÄ TYÖTÄ.

Mutta lehdet taitavat ennemminkin etsiä epäonnistumisia kuin onnistumisia. Aikalailla tuollaiset turpiin tuli!- otsikot ovat vain toisen häviöllä rahan tekemistä.

Aika äklöttävää. Pitäisi jonkun kirjoittaa,että OI OI KUN TEKEVÄT ILTASANOMAT JA MUUT JUORULEHDET RAHAA MUIDEN EPÄONNESTA.

Mutta itsekö me haluamme tällaista lukea?

Ilmeisesti. aika raadollista.

Näille nyrkkeilymiehille täytyy sanoa vilpittömästi:

Kiitos kun olette tehneet näin paljon Suomen nyrkkeilylle!!! Ja Aminille hyvää ja tervettä palautumista!

tompson

keskiviikko, 23. syyskuu 2009

Surullinen vuosipäivä

Kauhajoen koulusurmat olivat traagista seurattavaa.

Miten tällaista täällä meidän "lintukodossamme" voi sattua, kuulee ihmisten sanovan.

Jos asenteet ovat edellisen lausahduksen kaltaisia, niin en ihmettele, vaikka tapahtuisi mitä.

Suomi ei enää johonkin aikaan ole ollut mikään "lintukoto". Sanalla lintukoto tarkoitan tässä paikkaa jossa mitään ei koskaan voisi sattua.

Mutta miksi sitten voi?

Yksi asia on ainakin varma: Nuorten mielenterveystyö on ollut todellisessa lamassa jo lähes vuosikymmenen. Ennen esimerkiksi nuori saattoi hakea KELA:n psykoterapiaan rahoitusta vuosiksi, jos tarvetta oli. Nykyään ehdoton maksimi on 3 vuotta. Näistä 3mesta vuodesta ensimmäiset kaksi vuotta kaksi kertaa viikossa, ja viimeinen vuosi kerran viikossa.

Tuntuu paljolta eikös?

Todellisuus on sitten ihan jotakin muuta. Usein voimakkainten traumojen selvittäminen kestää kauemmin, monta vuotta kauemmin. Vuosien aikana aiheutuneet traumat eivät myöskään parane millään Ben Furman- tyylisillä lyhytterapiaratkaisuilla, se on varma.

Tarvitaan pitkäaikaista hoitoa.

Koulusurmia en tietenkään voi suoraan tähän yksittäisen puutteen varaan laskea.

Mutta on selvä, että jos sosiaali,  ja terveydenhuoltovaroista kiristetään aina vaan, niin on hyvin todennäköistä että moni nuori, ja vanhakin, saattaa ryhtyä epätoivoisiin ratkaisuihin.

Miten ihmeessä voi olla näin, että aina tärkeimmästä päästä leikataan?

Terveet eivät parantajaa tarvitse, mutta sairaat sentään varmasti tarvitsevat. Siksi tuntuu niin käsittämättömältä, että raha on aina niin tiukassa näissä asioissa.

Säästö saattaa ollakin, ja tässä tapauksessa onkin tuhlausta, enemmän kuin vain rahan tuhlausta. Se on ihmisen tärkeimpien asioiden, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tuhlausta. Surullista? VARMASTI.

Ottaen osaa Kauhajoen koulusurmissa läheisensä menettäneille.

Tompson

keskiviikko, 23. syyskuu 2009

Suhtaudutaan?

On oikein huvittavaaa seurata tätä nykyistä vaalirahakohua. Ensin kielletään ettei juuri mitään yhteyksiä ole olemassakaan Nova Groupiin, sen jälkeen kun sitten pala palalta paljastutaan, niin on pakko myöntää, että tulihan niitä rahoja otettua aika tavallakin vastaan. Ja toisaalta sanotaan, että ei me kyllä mitään rahoja takaisin anneta!

No, sepä kertookin aika lailla nykypoliitikkojen korruptuneisuudesta.

Herranjumala, ensin tehdään sen luokan rikoksia, että normaali kansalainen olisi jo linnassa. Mutta ei nämä kaverit, he vain selittävät että en oikein tiedä, en muista, juu,joo, en nyt oikein muista tarkkaan.

Suomessa ollaan mielestäni aivan liian sinisilmäisiä, kun näitä meidän palvelijoitamme ei kertakaikkiaan saada mihinkään vastuuseen.

Monissa maisssa olisi jo heivattu koko porukka vähintään roviolle, tai muuten pidetty mielenosoituksia, ja mielenilmaisuja.

Mutta meillä suomessa taitaa olla niin, että ei täällä oikein tohdita sellaiseen alkaa,ennenkuin todetaan lopullisesti hermostuneina: Pe%%%/le! Nyt kiväärit käteen ja koko porukka nahkurin orsille!!!!

Pitääkö aina sitten käydä näin?

Uskoakseni tämä on vähän tätä Suomalaisen ihmisen perusluonnetta kuvaava juttu.

Täällä ei oikein asioista puhuta, ennenkuin on pakko, ja siinä vaiheesssa ollaankin jo kadotettu suhteelisuustaju, ja tehdään mitä vaan, koska ollaan tarpeeksi vaan odotettu, että sulake palaa, ja palaahan se lopulta.

Ehkäpä asiaoista olisi parempi puhua ajoissa ja oikeilla nimillä???

t: tompson

tiistai, 22. syyskuu 2009

ElämäTänä Päivänä

Mitä tämän päivän elämä tarjoaa ihmisille?

Nykyisin näyttäisi että lähinnä muotia muodin päälle.

Muodikkaita aikakauslehtiä, muodikkaita urheilulajeja, muodikkaita yhteisöjä esim Facebook ym. muodikkaita tv ohjelmia (Big Brother, Täydelliset naiset ym, ym.

Onko yksilöllisyys kärsinyt nykypäivän muodista?

Nuorilla on aina ollut oma kulttuurinsa, ja se on ihan OK, mutta nykyään jo kypsään aikusikäänkin ehtineet ihmiset tuntuvat entistä enemmän kunnioittavan toisiaan vain jos he ovat "samasta muotista", ja pitävät samanlaisista asioista.

Voisin kuvitella että suvaitsemattomuus pääsee pahasti kukkimaan tällaisessa henkisessä ympäristössä. Entisaikaan tuntui siltä että kavereita voitiin olla, vaikkei nyt justiinsa samanlaisia oltaisiinkaan, mutta tänä päivänä tuntuu siltä että asenne monilla on "jos et ole meidän kaltaisemme, niin sitten et ole mitään".

Kuitenkin todellisen elämän sisältö näyttää pikemminkin olevan sitä parempi, mitä paremmin tuleme toimeen toistemme kanssa, ja tämä suvaitsevaisuus taitaakin olla päivän sana. Se ei ole vain muotia, vaan kuvittelisin että se on ikiaikainen totuus.

Edustimmepa sitten mitä muotia tahansa, taitaa olla parempi että pystymme ihmisinä olemaan suvaitsevaisia kaikkia kohtaan.

Itse en ole tähän aina pystynyt, mutta toivoisin pystyväni, ja kulkevani sitä kohti.Mielenrauhani säilyy huomattavasti paremmin, kun olen kykeneväinen edes silloin tällöin asettumaan muittenkin saappaisiin.

Sellaisia tänään.

Tompson